ORUKO

Apuja hypyissä uusiin haasteisiin

2011-10-17T22:02:00.001+03:00

Olen viimeiset 3kk käynyt säännöllisesti joka arkiaamu joko uimassa tai kuntosalilla (niin ja viikonloput meneekin tenniksessä ja kalastuksessa).Kunto on kasvanut huimasti, tai no, ainakin keho on kiinteytynyt ja olo on humattavasti parempi.

Tähän pakettiin tietenkin vaikuttaa varsin kurinalaiset syömistavat:Aamuisin tuoppi lähdevettä, sitruunaa ja MSM -jauhetta, suolaa. Pakuriteetä ja smoothie minne laitan yleensä lähdevettä, banaania, omenaa, sitruunaa, selleriä, inkivääriä, mantelimaitoa, lesitiiniä, ashwagandhaa, siitepölyä, öljyä, spirulinaa, chlorellaa, vehnäorasta, acai ja macaa sekä pellavansiemeniä.

Näistä asioista keho ja mieli pitävät -ja saavat hakemaan uusia haasteita rohkeasti, ilman pelkoa (oli kyse sitten miten isoista saappaista tahansa, sillä kun energiat ovat kohdallaan ja mieli avoinna ei mikään pelota. Pettymyksiäkin oppii myös parhaiten sietämään kun niitä kohtaa...ja sen jälkeen onkin hyvä punnita oliko syy pettymykseen minun syyni (odotinko liikaa, teinkö työni huonosti -vai luvattiinko minulle jotain muuta). Jos näitä ei itselleen selvitä saa itsetunto usein ihan turhaan kovan kolauksen (sillä useimmiten vika ei ole sinussa!).

Täytyy uskaltaa olla onnellinen, tehdä asioista mistä nauttii :)

Materiaa

2011-07-29T22:43:00.001+03:00

Voisiko joku jakaa vinkkejä miten "raaskia" heittää pois kaikki vuosista ja kodeista toiseen siirtyneet, käyttämättöminä laatikoissa ja hyllyissä lojuvat roinat pois? Luulen olevani valmis luopumaan varsin paljosta määrästä roinaa mutta mitä säästää esim. jälkipolvelle muistoksi isästä? Tekisi mieli puhdistaa varastot isolla kädellä mutta miten sen raaskii tehdä?

Isoja muutoksia

2011-04-13T23:02:00.000+03:00

Elämä on suonut mulle taas kerran mahdollisuuden kokeilla isoja muutoksia arkeeni. Tuntuu hyvältä, lisää myöhemmin...nyt liian väsynyt. Terveys on ollut (varmaan pakurikääpän ansiosta erinomainen viimeiset 2 -vuotta). Tuntuu, et kaikki muut on kipeänä vÄhän väliä...mutta minäpä en.

Lisää myöhemmin...;)

Huikeita aineita naamariin?

2011-02-10T14:39:00.000+02:00

Olen tässä viimeaikoina panostanut aika reippaasti (omalla mittakaavallani) erinäisiin "jauheisiin".
Pakuria toki keittelen eniten, mutta olisiko jollain jotain suositusta miten saisi helpoiten alas seuraavat -itselleni uudet tehoaineet: Tulsi, Ashwagandha ja Brahmi. En meinaa löytää tapaa millä näistä voisi nauttia (maca, MSM jne. menevät hyvin alas esim. kaurahiutaleiden seassa mutta nuo uudet tuttavuudet ovat makunsa puolesta niin erikoisia, että eivät oikeen sovi joukkoon ja mielelläänhän noin terveellisiä aineita söisi hymyssä suin eikä irvistäen :)).

Heh...viimeksi kun olin lumikenkineni "pakurimetsällä" tuli todella hyvä saalis -varmaan riittää pakuria nyt pitkälle kesään.
Mutta kirves/verhotanko -yhdistelmä osoittautui kohtalokkaaksi...toki yletyin korkealta kääpiä hakkaamaan, mutta yksi iso ja jäinen kääpä putosi suoraan päähäni ja teki ihan kiitettävän vekin (joka tosi nyt on jo kunnossa). Pitäkää siis kypärä päässä pakurimetsällä ollessanne :)

Jahkailua -ikuista sellaista :)

2011-02-08T21:55:00.000+02:00

Taas mennään...meillä firmassa isot muutokset edessä, enkä ainakaan vielä koe niitä omikseni. Tehokkuutta...pätemistä...politikointia -kaikkea sitä, mistä aikoinaan puhuttiin haluttavan irti...kohti läpinäkyvyyttä, luottamuksen, avoimuutta.
Tosi vaikeaa samaistua rattaiden sekaan kun alkaa olla hyvin havahtunut olo, eikä tunne kuuluvansa pinnallisuuden piiriin ollenkaan. Vain ne pärjäävät, jotka kovimmin huutavat -ja se on mielestäni väärin asiantuntijaorganisaatiossa.
No, ehkä ei vaan pidä välittää -eikä jumiutua vaan heittää verkkoja vesille muden tahojen suuntaan jotka arvostavat aitoutta ja reilua meininkiä (onneksi näitäkin on jo tiedossa :))

Ihmettelyä

2010-09-13T22:30:00.008+03:00

Sain viikko sitten silmätulehduksen. Samaan aikaan on puskenut päälle jonkinasteinen "syysflunssa (ilman kuumetta tosin).
Ajattelin, että tuollainen ei olisi mahdollista koska juon päivittäin reilusti pakuriteetä inkiväärin kera, syön spirulinaa, hamppua, macaa, siitepölyä ja paljon muita "huipputerveellisiä" sekä ravintorikkaita aineksia.

Olen myös liikkunut perusreippaasti ts. ainakin 2-3 x viikossa on tullut hiki otettua. Pääasiassa tennistä ja juoksua harrastaen.

Liikuntaan liittyen ihmetyttää myös se, että eikö MSM:n pitäisi olla nivelille jne. hyväksi? Silti tuntuu, että nykyään selkä ja olkapäät paukkuvat nykyään tosi paljon -yölläkin usein tulee herättyä selkä/olkapään naksahduksiin.

Osaisiko joku valottaa miksi aineet "eivät toimi"? Voisiko syynä imeytymiseen tms. olla huonosti nukutut yöt?

Overspeed

2010-08-29T22:20:00.000+03:00

Kylläpä on loman jälkeen ollut "kiirettä"...itseäni saan tästä kiittää kun lähdin muuttamaan arkea tietoisesti. No, aika kivaan suuntaan on kyllä nokka osoittamassa. Kaikki työkaverit uusia mutta hurjan mukavia: avoimia, reiluja, yhteistyöhaluisia ja iloisia!

Työpaikan vaihtoni ei mennytkään kuten suunnittelin vaan jäin samaan "koneistoon" mutta toiseen yksikköön. Tämä vaikuttaa olevan ainakin toistaiseksi mielenkiintoinen kuvio -ja paljon saa itse päättää miten asiansa haluaa hoitaa -luottamus päätöksiin on kova.

Terveys on ollut jo pitkään tosi hyvä; pakuriteetä, superfoodeja, salaattia, kuituja, persiljaa, ruohosipulia, valkosipulia, vettä ja marjoja (tänään saatiin iso annos tyrnejä :)) menee päivittäin aika laaja spektri -liekö tuo auttanut!

Aamulenkit olen myös saanut takaisin arkeen; yritän käydä ainakin 3:na arkiaamuna about 10km juoksulenkin. Vielä kun sais aamu-uinnit ja astangan hieman aktiivisemmin taas mukaan...mutta...aika on rajallista, ja tällä hetkellä aamuisin on niiiin raikas juoksukeli aamuisin että noi muut saa odottaa :). Piikkimattoa käytän myös joka ilta -nytkin siinä makoilen (auttaa kummasti selän palautumiseen juoksun rasituksesta).

Onneksi uusi työni mahdollistaa etäpäivien pitämisen tosi hyvin (nykyajan teknologiaratkaisut kun ovat jos sitä luokkaa että "sama se missä asuu")...tämä sallii todella työn/kuntoilun/vapaa-ajan limittämisen todella hyvin -ja säästää huipusti ympäristöä!

Kummia hommia

2010-06-19T21:07:00.000+03:00

On se kumma homma, että vaikka tosiaan syksyllä aloitan uudessa (uskoakseni mukavassa ja miellyttävässä) työyhteisössä niin edelleen mieli on rauhaton näin parin viikon kesälomankin jälkeen. Tuntuu vähän siltä, että kännykkä ja sähköpostit eivät vaan jätä mieltä rauhaan...liikaa tulee niitä selailtua. Hjelp 1!

Pitäis vaan ottaa rennosti ja nauttia tästä "vapaasta" -mikä tosin ei ole niin vapaata kuin voisi (kaksi villiä poikaa pitää tästä huolen :D...aina on jotain taistelua menossa tai halutaan mitä milloinkin. Ei voi torkkuja kovin usein riippumatossa ottaa vaikka mieli välillä tekisi.

No, nyt sitten iski se lomastressi: minne sitä nyt menisi -kuulemma lentokoneella pitäisi päästä jonnekin. Muuten hyvä idea, mutta ei mulla nyt ole varaa perheelle semmoista kustantaa...siinä menee äkkiä useampi tuhat euroa jos viikoksi jonnekin lentää. Eikä sekään sitten siihen jää...vaan kotona taas harmittaa kun "rahaa meni taas kivasti...milläs nyt korjataan toi pakastin tms.".
Hjelp 2 !

Onneksi itselläni on sentään ravintoasiat kunnossa. Tulee syötyä hyvin terveellisesti (ei enää useinkaan mitää kebabeja vaan esim. rucolaa, juustoa, ruohosipulia, persiljaa ja valkosipulia sekä itse tehtyä levitettä (luomu kirnuvoita + oliiviöljyä) paahdetulla, rapealla ruisleivällä...se vasta on herkkua. :D
Tottakai superfooditkin ovat päivittäisessä käytössä, mutta mitä niistä voi käyttää illalla ettei mene koko yö pyörimiseksi kun uni ei tule silmään?? Yllätys itselleni on, että nuorempi poikani syö tosi mielellään chia siemeniä, hampun siemeniä ja goji marjoja jne....tuskin niistä lapsillekaan mitään haittaa on vai?

Kainaloni (joka operoitiin pari viikkoa sitten) alkaa taas näköjään kestää liikkumista! Hieno tunne. Tänään kävin pitkästä aika Skikettämässä sauvojen kanssa...olipahan rankkaa.
Tenniskin jatkuu taas huomenna -toki vähemällä voimalla ainakin näin aluksi :D. Poikieni (pelaavan Porvoon tennis seurassa) kanssa on ensi viikolla vuorossa ystävyyspelejä Loviisan tennisseuran kanssa. Tiedossa mukava retki meren rannassa sijaitseville massakentille mukavien pelikavereiden kanssa!

Vielä kun saisin pidettyä mieleni ja hermoni kurissa niin kesästä olisi helppo nauttia -suomessakin!

Kiitokset etenkin Ollille upeista, fiiliksiä nostattavista viimeaikojen postauksista. Todella osuvia aiheita ja sanankäänteitä!

Pelkkää "superfoodia" ja luomua päivän menuun?

2010-05-27T22:30:00.000+03:00

Olen tässä pähkäillyt, että meneekö superfoodien hyötyvaikutukset osittain hukkaan päivisin syön kuitenkin "normalin", kypsennetyn lounaan ja päivällisen. Normilounaassa on sekin huono puoli, että väsymys iskee aika pian ja sitten tulee haettua kahvia...
Osaisiko joku valistaa?

Haluaisin löytää jostain todellisen "teräsmiehen" päivän menun -mitä aamupalaksi, päivällä ja illalla (ei tarkoitus ei ole alkaa voimailijaksi tai tehdä asiasta vaikeaa tms. vaan saada luovat ideat ulos aivoista, väsymys veks ja energiataso nousuun). Voiko superfoodeilla, marjoilla, pähkinöillä jne. toteuttaa tuon helposti mixailemalla -ja jos niin miten kalliiksi päivän ravinnot tulevatkaan...?

Entä miten iso työ on tehdä päivän annos (esim. lounaan korvaajaksi)?
Kuinkas sitten nälän tunne -millä sen skippaa helpoiten kun se kuitenkin iskee keskellä päivää jos normaalista lounaasta jne. alkaa yrittää eroon?

Tänään oli taas sellainen päivä, että olisi energiaa kaivattu huomattavasti enemmän...

Massakausi alkoi!

2010-05-21T23:35:00.000+03:00

Ai että oli hienoa liukua tiilimurskalla :).

Niin erilainen alusta se on, että ikinä ei muista miten erilaista on pelata tennistä massalla hallikauden jälkeen. Virhepomppuja ja muita ulkoisia vaikuttajia on ulkona huomattavasti enemmän...mutta niiden kanssa pitää vaan oppia elämään -näinhän se on normaalissa elämässäkin!

Taloudellisen riskin ottaminen -tervettä, hullua, tunteilua vai egoilua?

2010-05-20T18:03:00.001+03:00

Periaatteessa ei varmaan ole epäselvää mitä otsikolla tarkoitan.
Olen painiskellut aiheen kanssa aika monet vuodet. Tehnyt valintoja ja päätöksiä, jotka nyt jälkeenpäin näyttävät erittäin typeriltä (etenkin taloudellisesti mitaten). Mutta, eihän taloudellisilla päätöksillä mitään vaikutusta omiin tuntemuksiin ole, eihän…?

Kun elämä alkaa junnata paikoillaan on helppo haluta muutosta -ja ottaa riskejä (mitä vaan -ei vain taloudellisia). Kaikki muutos tuntuu tuolloin tervetullulta, tietenkin.
Mutta entä riskit, mitä tulee otettua vaikka kaikki on hyvin -ihan vaan hetken mielijohteesta?
Voivat olla isojakin riskejä, silti tuntuvat sillä hetkellä juuri oikeilta "kerranhan täällä vaan eletään" -sarjan päätöksiltä. Ei haittaa vaikka hävitään rutosti rahaa, muut nauraa, näytän pelleltä jne. Menoksi vaan!

Saako näitä otettuja riskejä sitten peruttua? Ei saa. Pitäisikö saada. Ei pitäisi -vaikka usein järki (tai tunne) näin päässä takoisikin. Otettu riski on vähän kuin punainen vs. sininen pilleri…ota toinen ja niele, elät sitten sen kanssa. Hiukset tuosta valintaprosessista kyllä helposti päästä lähtee…etenkin minun jahkailija luonteella (miksi ihmeessä en ole vain osannut antaa asioiden olla päätösten jälkeen, siinäpä se ikuinen ongelmani) :).

Mielestäni riskien ottaminen ja niiden kautta oppiminen, kasvaminen uuteen, tuntemattomaan suuntaan on ainoa keino jolla onnea ja viisautta voi saavuttaa. Tai ehkä termi "riski" on väärä, kenties joku toinen olisi kuvaavampi. Mutta kun en aikonut näitä tekstejä oikolukea niin en enää muuta tuota :).

Pikkulapsista näkee hyvin miten erilaisia me ihmiset olemme: toiset lapset eivät pelkää mitään tilanteita tms. ja toiset aristelevat, tarkkailevat uusia tilanteita hyvinkin kauan. Molempi parempi, ei ole kumpaakaan luonnetta paremmaksi kukaan voinut todistaa.

Itse elin monta vuotta ns. turvallisesti (luottaen että "mikään ei muutu") -silti isoja riskejä ottaen, ja niissä usein mielestäni "mokaten". Tietämättäni olin kuitenkin riskinottaja päivittäin. Rasitin itseäni henkisesti yhä enemmän, annoin aikaa työlle yhä enemmän, nukuin vähemmän, liikuin vähemmän, nukuin huonommin ja välitin vähemmän -oikeastaan elämä oli aika lailla suorituskeskeistä.

Viime vuosina (etenkin viimeisen puolen vuoden aikana) olen alkanut vasta oivaltaa, että jokainen herääminen on todellakin lahja -ja että jokainen päivä on myös äärettömän suuri riski (etenkin jos pitää itseään korvaamattomana.). Ikinä ei tiedä minä päivänä astuu kotiovesta viimeisen kerran ulos, pois turvallisten seinien sisältä muiden nokittavaksi. No, ehkä ei enempää synkistelyä...

Nappuloitahan tässä ollaan, elämä on iso peli (tämän sain nyt nykyisessä työpaikassani huomata kun pitkän uran jälkeen ilmoitin ehkä siirtyväni toisaalle töihin…ei tullut muuta kuin "kenellekäs annat hommasi tehtäväksi" -tasoisia kommentteja, pääasiassa). Ei sillä, en minä mitään isoja tunteiden paloja ihmisiltä odottanutkaan. Silti…jotain jäin kaipaamaan reaktioista (vaikka esim. ainoa superfoodien ystävä työkavereideni keskuudessa olenkin). Ei kovinkaan paljon henkisyyttä -paitsi prosessien kautta, kaavamaista sekin.

Nyt kun olen siis jälleen suuren muutoksen edessä, tuntuu tämä muutos helpommalta kun olen henkisesti enemmän läsnä, tietoinen omasta itsestäni, elämästä ja ihmististä ylipäänsä (ainakin omasta mielestäni). En tavoittele statusta, en kuuta taivaalta, en maailmanympäri matkoja vaan onnellista arkea mielekkään työn ja elämää läheisteni parissa -mitä ikinä se sitten eteen tuokaan tullessaan.

Iloista ihmettelyä siis tiedossa :)

Milloin pakuriteetä?

2010-05-12T22:36:00.001+03:00

Joo, löysin Ruohonjuuresta sitä lakritsijuurta ja sitä olen nyt nakannut aina pakuriteen sekaan hunajan lisäksi. Onpahan maku kohdallan -ei tee edes mieli mitään muuta teetä enää :D.
En ole ihan varma miten pakuritee minuun vaikuttaa mutta hyvä olo tässä on ollut (edelleen) sen nauttimisen aloittamisen jälkeen. Pitäisikö sen piristää vai rauhoittaa vai tasapainoittaa vai mitä (uskaltaako illalla myöhään juoda ettei mene yöunet)?

Nyt on taas tehokas päivä takana -tai no, ainakin paljon itselle mielekästä on tullut tehtyä. Viimeisimpänä tietenkin tennistä...eipä ole aikoihin tullut näin hiki. Kyllä peli kulki loistavasti, liekö sitten pakuriteen ansiota...:D.

No, ehkä kokonaisvaltaiseen hyvään fiilikseen vaikuttaa tietenkin tämä kesän saapuminen pikkuhiljaa...ja se, että tiedän oman, uuden työni muuttuvan huomattavasti paljon enemmän itseohjautuvaksi kesäloman jälkeen! Myös pienemmät kuviot ja fakta, että tulen olemaan enemmän tekemisissä asiakkaiden kanssa tuntuu todella hyvältä.

Istun juuri piikkimatolla, hämärtyvässä illassa -oman kodin terassilla (jonka takapihan metsässä muuten linnut laulaa ihan törkeästi vielä tähän aikaan :D). Antaapa niiden laulaa, vapaita kun ovat. Se on meidän kaikkien oikeus, olla vapaa!

Pakurijauhetta

2010-05-11T09:19:00.000+03:00

Tulipa sitä paljon!

Kunnon reseptiä kaivataan.
Nyt olen keittänyt miedolla lämmöllä teetä (5dl vettä, 1rkl pakurijauhetta) noin 15min.
Sekaan kuppiin laitan sitten hunajaa. Maku ihan ok, mutta jotenkin vetinen (ei niiin täyteläinen kuin esim Yogiteet..).

Pääasia on toki se, että terveellistä tuo taitaa olla :)

Aarre löytyi...

2010-05-09T20:42:00.000+03:00

Hip hei -viimeinkin löysin ensimmäisen pakurikääpäni! Eipä se kamalan suuri ollut mutta ihan kiva alku. Pari kysymystaä tämän aiheen ammattilaisilla:

Olikos niin, että nuo mustat hiilimäiset osat kannattaa rapsutella veks?
Sisällä on semoista keltaruskeaa ainetta mikä on ilmeisesti ok?
Entä semmoiset pienet harmaat n.3mm kokoiset "helmet" siellä seassa -kai nekin voi jauheeksi laittaa?

Pilkoin tuon paloiksi ja nyt sitten odottelen että kuivuu saunan lauteilla ja jauhan herkun (?) teen raaka-aineeksi.

Mistä muuten Helsingissä voisi ostaa lakritsijuurta?

Fiilis!

2010-05-08T22:41:00.001+03:00

Kyllä on mahtifiilis tänään tenniskentällä.
Katso palloa...polvista alas...liiku vastaan....nousevan palloon..tänään tuntui kaikki sujuvan -keskittymällä ja energiat oikein suunnaten peittosin muut mestarit!
Tauolla pelikaverit kysyivät, että mikäs on salaisuus kun olen niin nopea ja energinen...no, en voinut olla mainitsematta että "superfoodit saattaa auttaa -kokeilkaa vaikka itse" (luettelin tässä sitten mitä itse käytän).

Ilmaista mainosta -terveellisen elämän ja Ruohonjuuresta sekä Cocovista puhuen :D.

Ps. Sama vinkki pätee muuten aika kattavasti mihin vaan -oli sitten kyse töistä tai harrastuksesta: Keskity 100% siihen mitä teet, yhteen asiaan kerrallaan..et voi epäonnistua!

Ai ai...

2010-05-07T22:33:00.001+03:00

Iso muutos tulossa kesälomien jälkeen!
Isosta oravanpyörästä pienempään, asiantuntevaan työyhteisöön. Ei kyllä yhtään kaduta tämä päätös.
Riskejä täytyy elämässä ottaa ja tietenkin myös tiedostaa fakta, että kaikki ei ehkä menekään niin ruusuisesti kuin kuvittelee (mutta se on onneksi jo kokemuksen kautta tiedossa, haastetta piisaa nykyäään kiitettävästi kaikkialla -teet sitten mitä tahansa).

Suurin plussa omassa hypyssäni "tuntemattomaan" (mutta tuttuun...) on se, että takuulla pääsen vaikuttamaan miten asioita kehitetään ja millaisen panoksen itse annan. Toisena merkittävänä asiana muutoksessani koen henkisen helpotuksen...tuntuu ihan kuin olisin aloittamassa "työelämää" uudestaan -tällä kertaa sellaisella asetelmalla kuin halusin jo vuosia sitten mutta silloin aika oli "väärä".

Wau, tilannetta ei yhtään heikennä henkinen heräämiseni lukemaan esim. Chopran kirjallisuutta ja astanga joogan (toistakseksi muutamien aamuisten asanoiden harjoituksen aloittaminen pikkuhiljaa uudestaan).

Ai nii, minulle niin rakasta tennistä ei sovi unohtaa -huomenna taas valmennusta minitennis -ryhmälle ja illalla 3 tunnin omat treenit -viimeiset hallissa tältä keväältä...sitten pääseekin onneksi jo massalle liukumaan palloa vastaan ja sotkemaan vaatteet tiilimurskaan :D. Kesällä olen muuten todenäköisesti ainakin avustajana muutamalla tenniskurssilla/leirillä täällä Porvoossa -tervetuloa!

Tänään työpäivän päätteeksi teki mieli pizzaa ja muuta roskaruokaa -mutta onneksi muistin mitä kaikkia superfoodeja kotona onkaan odottamassa -ja maltoin mieleni :D.

Uudet kuviot

2010-05-01T00:05:00.001+03:00

Päätin tänään henkisesti luopua 6v kestäneestä oravanpyörärundauksestani. Todennäköisesti muutos astuu voimaan elokuun alussa.
On muuten tyhjä -ja älyttömän rento olo! Oloneuvokseksi en jää, vaan alan tehdä työtä jota olen jo pitkään kaivannut: ihmisläheisempää, inhimillisempää ja luovempaa.

Enpä tuosta käy enempää jauhamaan -tuskin se ketään siinä määrin kiinnostaa (kaikilla meillä on ne omat juttumme joita elämme päivittäin) :D

Kiitos Acai, Goji, Bee Pollen, Spirulina, MSM, Maca, Babolat ja kaikki seuraamani blogit -ilman teitä en olisi tähän pystynyt!!!

Osuvasti, Crossroads

Ei se siitä

2010-04-29T21:40:00.000+03:00

...puhumalla miksikään muutu. Pakko oli ryhtyä puheista ja valituksista tekoihin.

Päätin tehdä ison muutoksen arkiseen aherrukseeni ja siihen suhtautumiseeni. Kerronpa lisää siitä jos onnistuu (takuulla onnistuu -voi vaan ottaa hieman aikaa).
En sitten tiedä johtaako päätökseni oloni ylös vai alas mutta nyt jo tuntuu kuin iso, ahdistava kivi olisi kadonnut sisältäni. Todella kevyt, huoleton ja vapautunut olo!

Tenniskin sujuu ihan eri tavalla -eikä muutenkaan tunnu arki yhtään niin raskaalta kuin vielä viikko sitten. Eikä tulevaisuus pelota, vaikka päätökseni siihen epävarmuutta takuulla luokin.

Tästä kaikesta inostuneena ostin eilen ison pullon kirkasta vapuksi -saas nähdä missä kunnossa sitä lähimetsiä taas pakurikääpää kirveen kanssa tulee etsittyä :D.

Taidan pikkuhiljaa havahtua -ihan oikeasti ja hyvällä tavalla.

Hyvää ja iloista vappua itse kullekin!

Oravista nukkaan

2010-04-23T22:55:00.007+03:00

Päätin juuri, etten enää lainkaan oikolue blogini tekstejä...vaan kirjoitan ajatusten virtaa. Toivottavasti pysyn päätöksessäni.

Oravia & apinoita
• Enemmän.
• Nopeammin.
• Paremmin.
• Uhrautuvammin.

Tuossa muutama termi, joita mielestäni vaaditaan ihan liian usein nykyään.
Onko oikein, että kiire mikä meille luodaan on yleensä muutaman "tärkeän" henkilön vaatima venymisharjoitus? Usein vielä niin, että tuo vaatimus on äkkiä juolahtanut mieleen ja kenties ei olekaan niin välttämätön homma...mutta eipä sitä sitten muisteta vetää pois "käskytyksestä" kun on mielekkäämpääkin tekemistä -tai unohdetaan.
No, siinä sitten työmuurahaiset tekevät ja juoksevat apinan raivolla miellyttääkseen kuningatarta/kuningasta etteivät joutuisi "mustalle listalle" tai saisivat ehkä kunnioitusta ja kiitosta. Unohtamatta tietenkään sitä, että jos pääsisi tarpeeksi tärkeään rooliin niin tulisihan sitä rahakin sitten enemmän. Arghh.

Mutta, itse en enää tuohon lähde mukaan. En tarvitse muiden kunnioitusta, en liioin rahakylpyä. En pyri enää ylittämään itseäni työelämässä, tiedän rajani ja asiat, millä tuovan minulle onnellisuuden tunteen.
Jos oma, sovittu panos työssä ei riitä niin sitten saa olla -elämä on liian arvokasta tuhlattavaksi moisiin vaatimuksiin. En liioin ole enää apinakaan -en ainakaan koe niin. Mieluummin tarkkailen itseäni puun latvasta...ja huomautan itselleni asiasta, jos näen toimivani apinan tavoin alhaalla muiden joukossa.

Tiedän myös, että eivät sitä kiitosta ja uraa nousuun niin kamalan helposti saa hekään, jotka ehkä niin tahtoisivat. Toki on poikkeuksia, joilla on työ josta on tullut intohimo (toivottavasti silti omasta tahdosta, ei siksi, että haluasi vain saada muiden kunnioitusta, ylenmäärin rahaa ja kiitosta).

Tuntuukin siltä, että nykyään lento-oravanpyörä alkaa olla yhä kovempaa pyörivä vimpain missä laakerien/turbiinien voitelija on se tärkein henkilö. Itse olen juossut pyörässä nyt vuodesta -99.

Terveyttä & ravintoa
Olli Posti taisi lopulta herättää minut "unestani", johon olin vaipumassa (aktiivisesta astanga jooga -harrastus oli pari viime vuotta ollut satunnaista päällä seisontaa -lenkkeillyt olin kyllä senkin edestä...mutta liian suorituskeskeisesti...).
Toinen herättäjä oli lähipiirissä tapahtunut ikävä onnettomuus, joka saa ajattelemaan yhä enemmän terveyttä ja terveellistä ruokavaliota sekä elämän ottamista rennosti.

Tänään lento-oravanpyörästä lähdettyäni täydensinkin taas kaappejamme superfoodeilla. Nyt onkin laajin valikoima herkkuja ikinä.
Itselleni tuoreimpia tuttavuuksia ovat siitepöly ja MSM -jauhe (tämä tosiaan tuntuu auttavan etenkin goji -marjojen kanssa kipujen häviämiseen jne.) Tietenkin jokapäiväinen piikkimatolla temppuiluni edesauttaa sitä huimasti :D.
On se hienoa, duunin jälkeen oikeen odottaa, että pääsee kotiin tekemään itselle superannoksen terveellisistä herkuista (yleensä pohjana kaurahiutaleet ja vesi).
Rahaa noihin saa kyllä menemään...mutta milloinkohan olen viimeksi itselleni jotain kallista materiaa ostanut...jaa-a, siitä onkin aikaa joten eiköhän tämä ole sallittua herkuttelua.

Nuukuutta & nukkaa

Nuukuusviikon kunniaksi ostin toissapäivänä moottorisahan (sähkökäyttöisen, halvin mitä löytyi, K-Raudan tarjous, 99€).
Kyllä, harkitsin sahaavani klapeja käsin mutta ei siitä olisi mitään tullut -pidemmän päälle ainakaan.
Käytän sahaa takka/saunapuiden tekoon ja talomme entisen asukkaan tontin reunoille jättämien puiden pätkimiseen (puut ovat niin täynnä lahosientä jne, ettei niitä uskalla missään enää poltella).

Tänään sitten sahailin tunnin verran...pojat taistelivat sillä välin vadelmapuskien seassa...kyllä oli vapautunut ja terveellinen olo. En ihmettele, miksi "ennen vanhaan" miehen olivan niin ahavoituneita ja hyväkuntoisia -metsä/ulkotöitä taisivat aika monet tehdä. Nykyään sitten istutaan tässä koneella ja leuka on kohta navassa kiinni :D.

Huomenna aloitan virallisesti tennisvalmentaksi kouluttautumisen (tietenkin päivätyön ohessa -ainakin toistaiseksi...).

Onpahan hieno tunne -oma, vanha harrastukseni junnuvuosilta on nyt ollut takaisin kuvioissa jo pari vuotta.

On mahtavaa huomata olevansa siitä näin innostunutja usein tuntuukin siltä, että voisin olla kentällä loputtomasti. Kentällä saa hallita (tai olla hallitsematta :)) itse tilanteita -toisin kuin oravanpyörässä jossa käskytykset tulevat usein ihan vierailta tahoilta.

Erityisen upeaksi tennisharrastuksen tekee se, että molemmat poikani (6v, 8v) ovat myös innostuneet lajista -omasta tahdostaan (tällä hetkellä toiminkin heidän ryhmässään apuvalmentajana).

Tennis on hieno laji! Vaatii monen eri osa-alueen hallintaa: taitoa, voimaa, nopeutta, pelisilmää, kärsivällisyyttä ja hermojen hallintaa -esimerkiksi. Kaikki nämä oikeassa suhteessa tuottavat pelinautinnon ja parhaassa tapauksessa myös mielihyvää onnistumisesta kilpailutilanteissa (jos kilpailla haluaa). Ja vielä paremmin, ikuisen intohimon lajiin -ilman kenenkään pakottamista.

Valmennuksesta tulikin mieleeni, että mitenköhän mini/juniori -ikäisten ravintoon sopivat superfoodit? Nuorempi poikani on kovin mieltynyt Goji -marjoihin ja Intiaanisokeriin (mutta Maca ja muut maistuvat "läpi" vaikka millaista smoothieta yritän tehdä ;-)).
Kertokaapa viisaat, saako superfoodeja syötää lapsille/nuorille -ja jos niin mitä saa/mitä ei?

Nyt onkin jo myöhäinen aika..herkullinen iltapala ja piikkimatto kutsuu -aamulla herätys aikaisin, karvapalloista nukkaa lennättämään teorian ohessa :).

Herätys todellisuuteen

2010-04-08T00:16:00.003+03:00

Olen totaalisen hurahtanut piikkimattoon ja akusormukseen. Monena iltana olen jopa nukahtanut piikkimatolle, kovalle lattialle...siitä nouseminen onkin sitten hieman kivuliasta mutta sen arvoista että sen mielellään ottaa vastaan :)

En ole ollenkaan yllättynyt, että pitkään kärsimäni alaselän kivut ovat kadonneet! Voi olla piikkimaton ansiota, asenteiden muutosten ansiota, terveellisemmän ravinnon ansiota...mutta todennäköisesti näiden kaikkien yhteistulos (ja vaikka olisi vain psykosomaattista niin pääasia on että kivut ovat poissa)!

Superruoka
Törmäsin tänään muutamaan mielenkiintoiseen ja itseä läheltä liippaavaan uutiseen Ylen sivuilla:
Superruoka täyttää yhä useamman lautasen.

Tottahan tuo on, että varsin paljon superfoodeista tulee ulkomailta. Itselläni kaakaopavut, Maca, Goji, Spirulina jne. ovat arkipäivää, mutta on kulhossani kuitenkin onneksi varsin usein myös tyrnijauhetta, karpalojauhetta ja ruusunmarjaa -hunajasta ja kaurahiutaleista puhumattakaan ;-)

Työuupumus
Toinen uutinen oli sitten hieman herättävämpi...viisas työnantaja ymmärtää ja toimii...ahne ei eväänsä hetkauta. Kyse on tietenkin työuupumuksesta.

Töissä olen alkanut tarkkailla itseäni, ympäristöä, kommunikointia ja kolleegoita ihan eri tavalla kuin ennen luettuani kirjan Havahtuminen. Välillä tuo kirja käsittelee asioita hieman liikaa uskonnon kautta, mutta en anna sen häiritä lukemistani. Varsin mielenkiintoisesti ja helposti luettava kirja, joka korostaa juuri sitä tosiasiaa, että ihminen ei voi väkisin tulla tietoiseksi tai havahtua todellisuteen vaan sen on vaan annettava tapahtua. Sen sitten huomaa tapahtuneen.

Vaikeaksi "uraputkessa" olevalle asian tekee nähdä kolleegoiden kipuavan yhä ylemmäksi organisaatiossa ja huomata itse olevansa se sama tyyppi -jonka kunnianhimo ja tavoitteet ovat jossain ihan muualla kuin töissä paremman tittelin saamisessa. Vaikka tiedänhän minä, että ei kunnioitus ole tärkeää eikä sitä tarvita onnelliseen elämään.
Täytyy myöntä, että välillä jopa huvittaa nähdä miten tosissaan ihmiset työnsä ottavat -ihan kuin joku kuolisi (mitä ei kovin usein tapahdu IT -alalla, missä työskentelen).

Ystäväni (3 lapsen isä) kerran hyvin tämän kiteytti: jos pienten lasten vanhempana uhraat kaiken aikasi työllesi ja urallesi niin pomoltasi voit saada kiitoksen irtisanomisen yhteydessä (esim. 5 vuoden jälkeen), mutta lapsiltasi voit saada henkisesti "turpaasi"...heidän tajutessaan miten vähän annoit heille arvokasta aikaasi. Pomo harvemmin tulee turpaan antamaan jälkeepäin -pääasia, että joku muu korvaa työpanoksesi.

Onneksi ravinto, työ ja elämänarvot alkavat itselläni (ja perheelläni) olla ns. hanskassa koska priorisoimme kaikki yhteistä aikaa ja terveellistä elämää, ulkoilua. Lapsilla tässä tietenkin on hieman vielä sulattamista...nykyään kun "kavereilla on kaikkea, miksi meillä ei ole"....maallista.

Ai niin, asensin pääsiäisenä linnunpöntön puuhun lasteni kanssa -nyt sitten odotellaan innolla kesää siitäkin syystä...että tuleeko sinne asukkeja vai ei (talitinttejä siinä kovasti heti alkoi suuaukkoa koputella) :).

Trendiä vai terveyttä?

2010-03-24T15:46:00.003+02:00

Pakurikääpä.

Siitä ja sen terveysvaikutteista saa lukea nykyään todella monesta blogista. Liekö kyseessä ihmisten herääminen ja terveydestään huolehtiminen tämän kaiken sekamelskan keskellä -vai onko kyseessä ilmiö nimeltä "trendikäs" hurahtaminen superfoodeihin?

Tätä olen itse yrittänyt selvittää itselleni viime aikoina -mistä johtuu yletön kiinnostukseni terveellisiin ruokiin ja elämäntapoihin ja niitä käsittelevään kirjallisuuteen? En toki kiellä itseltäni esim. alkoholia kokonaan mutta kyllä esim. ruokavaliossa on nykyään huomattavasti enemmän siemeniä, porkkanoita ja muuta terveellistä -etenkin raakaravintoa. Eikä muuten tunnu yhtään pahalta (vaikka luulisi kun liikunta on jäänyt aika vähäiseksi tämän "kiireen keskellä")!

Ennen liikuin todella paljon, juoksulenkki lähes päivittäin...sykemittari ja GPS -systeemit mukana...mutta nyt..nyt tekee mieli nauttia liikunnastakin entistä enemmän pelkän suorittamisen sijaan (tosin kyllä fyysinen rääkki on edelleen tervetullutta -ei siitä kokonaan eroon pääse :)).

Rahat (mitä nyt sitten "yli" jää) menee kyllä nykyään ihan muuhun kuin ennen. Ei enää turhia heräteostoksia...suklaapatukoita jne....tai hetkinen -eihän tässä tule hankittua kuin terveyttä ja hyvinvointia sekä onnellisuuden tunnetta edistäviä ravintoja ja tuotteita! Milloinkohan viimeksi ostin itselleni uuden paidan...hmm..:D

Pakurikääpää silti yritän metsästää -sen verran hörhönä itsenä pidän (vaikka olisi sitten miten trendikästä)! Jos joku tietää mistä sellaisen Porvoosta löytäisi niin kertokaa ihmeessä...

Viimeinkin!

2010-03-16T21:18:00.006+02:00

No kyllä kyllä nyt on ilo irti! Uusi tennismailani tuli eilen postissa...ja kyseessä on tietenkin samanlainen maila kuin Rafael Nadal:lla ...eihän sitä muuten pärjää :D.

Mielenkiintoiseksi tämänkin hankinnan teki se, että huomattavasti edullisimmaksi, vaivattomammaksi ja nopeimaksi tavaksi tuli tilata tuote netin kautta Englannista (3 arkipäivää tilauksesta ja maila oli jo paikallisessa postissa)!

No, nyt voin taas onnesta soikeana odottaa huomista tennistuntia ja valaa uskoa itseeni entistä enemmän!

Vielä kun malttaisi joogailla ja lepäillä tarpeeksi niin paikatkin kestäisivät aggressiivista peliä (joka muuten on itselleni kaikein rauhoittavan toiminnan ohella hyvinkin hyvää terapiaa arjen rumban kestämiseksi).

Oikea polku?

2010-03-15T22:03:00.000+02:00

Käyn parhaillaan koulutuksessa, jossa yhtenä oppimisaiheena on selvittää itselleen onko sitä nyt sitten valinnut oikean polun "urallaan" ja miten sitä pääsee ylöspäin -tai muuten suuntaa vaihtamaan. Parissa vuodessa ajatukseni ovat yllättäen kääntyneet "päälaelleen" -en missään nimessä haluaisi olla rahasta/urasta riippuvainen vaan onnellinen arjesta, niistä pienistä hetkistä mistä kaikki puhuvat.

Nykyään vaan tuntuu olevan niin, että kaikki maksaa yllättävän paljon. Oravanpyörästä ei siksi kovin helpolla hypätä pois muuta kun pakon edessä.
En minä takuulla osaisi luopua harrastuksistani joiden eteen esim. lasteni kanssa teen "työtä", että heillä olisi hyvä isä ja vieläpä terve (kiitos hurahtamisestani superfoodeihin ja muihin ;-)). "Hyyyii...taas sä syöt tota levää" kuuluu aina aamuisin kun spirulinaa ja muita sekoittelen kaurahiutaleiden sekaan ;-). No, hyvällähän he myöhemmin näitä isän omituisuuksia varmaan muistelevat -nykyään jopa kauppareissulla yhdessä tutkitaan montako E -yhdistelmää, paljonko suolaa missäkin tuotteessa on ja tehdään valintoja sen mukaan!

Aika vaan on kovin kortilla, ei meinaa mitään ehtiä rauhassa tehdä -työt seuraavat ajatuksissa kotiin eikä niitä osaa jättää toimistolle. Asenteestahan tämä toki on kiinni, mutta myös piikkimatto tuntuu tässä auttavan -ja kunnon puusauna (tosin sitten on nokka niiin tukossa että ilma ei yöllä kulje lainkaan...ja tähän ei sarvikuonokaan auta :D).
Vielä kun jaksaisin ottaa astangan mukaan takaisin arkisiin rutiineihin ilman ahdistavaa pakkosuorittamisen tunnetta.

Onneksi valo tekee tuloaan, ehkä silloin jaksaa jo paljon paremmin aktivoitua monessa suhteessa!

Tämä taitaa olla se pakollinen kirja...:)

2010-03-14T23:36:00.000+02:00

http://www.ultra-lehti.com/kirjat/arv-havahtuminen.html
Mielenkiinnolla kuulisin kommentteja jos joku on tämän lukenut ja sisäistänyt!